PORKKALANNIEMI

Jos pitäisi arvata, mikä paikka saisi kunnian olla Suomen seuraava kansallipuisto, olisi  Kirkkonummella sijaitseva Porkkalanniemi tässä varmasti kärkisijoilla. Vuonna 2017 Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomeen perustettiin uusi kansallispuisto ja tuolloin Hossasta tuli meidän neljäskymmenes kansallispuisto. Viime kesänä siellä vierailleena voin todeta, että Hossa on kansallispuistostatuksensa ehdottomasti ansainnut. Julma-Ölkyn kanjoni, kalliomaalaukset, Muikkupuro ja kirkasvetiset järvet hiekkarantoineen tekivät vaikutuksen siinä määrin, että pidän Hossaa ehkäpä hienoimpana niistä Suomen kansallispuistoista, joissa olen jo retkeillyt. Kun uutta kansallispuistoa Suomelle valittiin, kansallispuistoksi pääsyä tavoitteli myös Porkkala. Vaikka Porkkala ei tätä kisaa voittanutkaan, päätettiin sinne kuitenkin perustaa luonnonsuojelualue. Odotukset olivat siis korkealla, kun lokakuisena lauantaina lähdin ystäväni kanssa päiväretkelle Porkkalan rantakallioille.

RUSKARETKI HELVETINKOLULLE

Toisinaan mietin, mistä oma ehkä tavallista voimakkaampi kiinnostukseni luontoa ja retkeilyä kohtaan on syntynyt. Jossain määrin se on ehkä mysteeri, mutta osittain ajattelen sen periytyneen isovanhemmiltani minulle. Lapsuudessani vietimme mummulassani paljon aikaa ulkona. Yksi lempipuuhani mummun kanssa oli oman pienoismallimetsän rakentaminen. Saimme siskojeni kanssa jokainen oman laatikon, jonka pohjalle kerättiin sammalta, kiviä, käpyjä ja oksia. Jos oikein luovalle päälle sattui, pienestä muovirasiasta saattoi tehdä metsän pohjalle myös järven. Saatoimme myös pyydystää käsin pienen sammakon hetkeksi aikaa elämään rakentamaamme metsään, kunnes päästimme sen takaisin luontoon. Tämä rakkaus ja ihmetys luontoa ja retkeilyä kohtaan ei juuri ole vuosien varrella vähentynyt ja edelleen innostun luonnon pienimmistäkin ihmeistä, eikä liikutukseenkaan tarvita välttämättä kuin yksi kauniisti punertunut ruskalehti. Viime aikoina retkeilyinnostukseni on alkanut hieman herättämään kiinnostusta myös vanhemmissani, etenkin äidissäni, jonka toiveena olisi päästä kokemaan retkeilyä yöretken muodossa. Tänä kesänä emme vielä ehtineet toivetta toteuttamaan, mutta sen sijaan ehdotin syksyistä päiväretkeä Helvetinkolulle. Kun sääennuste lopulta varmistui poutaiseksi, sain vanhemmiltani ja nuoremmalta pikkusiskoltani myöntävän vastauksen retkelle.