PORKKALANNIEMI

Jos pitäisi arvata, mikä paikka saisi kunnian olla Suomen seuraava kansallipuisto, olisi  Kirkkonummella sijaitseva Porkkalanniemi tässä varmasti kärkisijoilla. Vuonna 2017 Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomeen perustettiin uusi kansallispuisto ja tuolloin Hossasta tuli meidän neljäskymmenes kansallispuisto. Viime kesänä siellä vierailleena voin todeta, että Hossa on kansallispuistostatuksensa ehdottomasti ansainnut. Julma-Ölkyn kanjoni, kalliomaalaukset, Muikkupuro ja kirkasvetiset järvet hiekkarantoineen tekivät vaikutuksen siinä määrin, että pidän Hossaa ehkäpä hienoimpana niistä Suomen kansallispuistoista, joissa olen jo retkeillyt. Kun uutta kansallispuistoa Suomelle valittiin, kansallispuistoksi pääsyä tavoitteli myös Porkkala. Vaikka Porkkala ei tätä kisaa voittanutkaan, päätettiin sinne kuitenkin perustaa luonnonsuojelualue. Odotukset olivat siis korkealla, kun lokakuisena lauantaina lähdin ystäväni kanssa päiväretkelle Porkkalan rantakallioille.

Jo pelkästään historiansa vuoksi Porkkala on mielenkiintoinen retkikohde. Historia on aina kiinnostanut minua, mutta jostain syystä asiat eivät silti kovin hyvin ole jääneet muistiin.  Niinpä jouduin hieman kertaamaan tarkempia yksityiskohtia Porkkalan historiasta: Porkkalanniemi oli osa vuonna 1944 Neuvostoliitolle vuokrattua aluetta, jonka Suomi joutui Moskovan välirauhan myötä Neuvostoliitolle luovuttamaan sotilaskäyttöön. Vuokra-aika oli 50 vuotta, mutta jo vuonna 1956 alue kuitenkin palautettiin takaisin Suomelle. Ennen vuokrausta alueella sijaitsi Porkkalanniemen kansallispuisto, joka oli yksi Suomen neljästä ensimmäisestä vuonna 1938 perustetuista kansallispuistoista. Palautuksen jälkeen uutta kansallispuistoa ei kuitenkaan enää perustettu. Historiansa puolesta Porkkalanniemellä olisi siis vahvasti potentiaalia seuraavaksi kansallispuistoksi.

Porkkalasta löytyy retkeilyreittejä vajaan viiden kilometrin verran: 2,2 kilometriä pitkä Telebergetin rengaslenkki, sekä reilun kilometrin pituiset pistot Vetokannakselle ja Pampskatanille. Tulentekopaikkoja on paikan pienestä koosta huolimatta useita ja telttailukin on sallittua nuotiopaikkojen läheisyydessä. Me päätimme tällä kertaa kiertää rauhassa Telebergetin kierroksen Pampskatanin kautta ja aloitimme retken Porkkalanportilta. Jo parkkipaikalla saattoi todeta, että Porkkala on huomattavasti naapureitaan Sipoonkorpea ja Nuuksiota rauhallisempi, sillä paikalla oli vain muutamia autoja. Suuntasimme ensiksi kohti Pampskatania. Leveä polku kulki kallioisessa maastossa mäntyjen ja lehtipuiden seassa. Vesilätäköt olivat välillä vallanneet reitin koko polun leveydeltä, mutta pääsääntöisesti reitti oli kuitenkin melko kuiva. Ruskan värit tuntuivat olevan täällä parhaimmillaan vaikka merituuli olikin puhaltanut jo osan lehdistä matkaansa. 

Kävelimme ensin Merikotkan keittokatokselle, josta aukesi näkymä merelle. Laskeuduimme alas rantakalliolle katselemaan ja kuvaamaan meren vaahtopäitä, sillä tuuli oli tuona päivänä melkoinen. Kosteudesta liukkailla kallioilla sai kulkea todella varovasti. Maisemat olivat upean syksyisiä, sillä varvut punersivat ja rantaheinikot hohtivat kullankeltaisina. Kontrasti tummaan mereen oli hieno. Jatkoimme matkaa kohti Pampskatanin näköalapaikkaa. Polku vei korkeammalle kalliolle ja merta pääsi ihastelemaan vielä laajemmin. Tuulenpuuskat olivat välillä niin voimakkaita, että tuulta vasten pystyi jopa nojaamaan. 

Palasimme takaisin Telebergetin lenkille, jonka toinen puolisko eteni merenrannan tuntumassa. Porkkalanniemen polut olivat hyvässä kunnossa ja viimeaikainen panostus alueen reitteihin, opasteisiin ja taukopaikkoihin näkyi. Lukuisat parkkipaikat ja nuotiopaikat lyhyin välimatkoin poistavat varmasti pahinta ruuhkan tuntua vilkkaampina aikoina. Nuuksion ja Sipoonkorven ruuhkaisuuden vuoksi yöretkeily niissä ei ole juuri houkutellut, mutta Porkkalanniemen rauhallisuus ja rantakalliot sopisivat ehdottomasti yöretken toteuttamiseen. Kallioilta merelle katsellessa minulla ei ollut epäselvyyttä siitä, miksi Porkkalanniemelle on toivottu kansallispuiston statusta takaisin. Täällä oli todella kaunista.

Omat suosikit 

• Merikotka
• Pampskatan